Wikipedia

Wikipediaa on tullut käytettyä aiemminkin, koska Googlen haussa tosiaan palautuu Wikipedian artikkeleita. Hain Wikipediasta tietoja Viipurin Alvar Aalto -kirjastosta. Artikkeli oli tynkä, mutta sivulta oli linkkejä Viipurin kirjaston sivuille, jossa kerrottiin korjaustöistä, rahan keräämisestä jne. Asia kiinnosti, koska kävimme siellä juuri eilen, taas kerran toteamassa kirjaston surkean tilan. Lehtisali oli korjattu ja nyt työn alla oli luentosali, jonka kuuluisaan aaltokattoon oli löytynyt tarpeeksi tiheäsyinen mäntypuu vasta Siperiasta!

Varsinainen artikkeli oli vain muutaman lauseen mittainen:

"Viipurin kaupunginkirjasto Torkkelinpuistikossa Viipurissa on arkkitehti Alvar Aallon vuosina 1927—1935 suunnittelema merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Neuvostoaikana rakennus pääsi pahasti ränsistymään. Kirjastoa on 1990-luvun puolivälistä alkaen restauroitu kansainvälisin voimin, Viipurin kirjaston ystävät ry:n johdolla. Kunnostustöistä huolimatta rakennus on varsinkin julkisivultaan edelleen erittäin huonossa kunnossa, ja ongelmana on ollut lisäksi myös katon vuotaminen."

(Viipurin kaupunginkirjasto, (11.3.2008), Wikipedia. Haettu 16.24, toukokuun 25, 2008 osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viipurin_kaupunginkirjasto&oldid=4448128.

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyikin paljon laajempi artikkeli Viipurin kirjastosta. Artikkeli pohjautui useisiin painettuihin lähteisiin. Vilkaisin myös Lappeenrannasta kertovaa artikkelia (suomenkielinen), joka oli aika laaja ja lähteitäkin oli useita.

Slideshare

Sain slideshown siirrettyä sivulle - ja useammankin - kun testailin palvelua. Jätin tuon viimeisimmän siihen, kun siinä oli iskevä teksti ja hyvät kuvat. En kyllä mitenkään saanut samaan soppaan enää kirjoitettua tätä kommenttitekstiä, joten sepä on nyt tässä sitten erikseen.

Kaikkea mahdollista näytti palvelusta löytyvän, varsinaisia aarrearkkuja nämä sivustot!

Slideshare

View Upload your own

Kuvapalvelut

Ehdinkin jo kokeilla kuvan liittämistä blogiin aiemmin ja onnistuihan se! Tein tunnukset www.sxc.hu/-palveluun ja kävin sieltä etsimässä pari kuvaa aiheen mukaan. Kuvissa oli normaalit käyttöoikeudet eli saa käyttää webbisivulla, kännykässä, painetussa mainosmateriaalissa, lehdissä, käyntikorteissa, kotona jne.

Nämä kuvapalvelut tuntuivat tosi hyödyllisiltä, koska joudun tekemään usein markkinointi- ja mainosmateriaalia kirjaston tilaisuuksista. Kuvien etsiminen on työlästä ja usein löytää vain huonoja vaihtoehtoja. Näiden palveluiden kuvat olivat tosi upeita (ja välillä tietysti käyttökin oli kielletty). Mutta valikoimahan on valtava, joten eiköhän siellä laillisiakin ole joukossa.

Luin idealistan siitä, mihin kaikkeen kuvia ja Flickriä voisi käyttää kirjastomaailmassa ja osaa tuosta tehdään jo ilman Flickriä (esittelykuvat kirjastosta, kuvat näyttävistä tai harvinaisista kirjoista kotisivuilla, kuvat kirjaston tapahtumista tai pikkujouluista). Kaikki nuo ovat kyllä verkossa, mutta suljetussa sellaisessa. Jos kuvien määrä kovasti kasvaa, niin sitten täytyy tietysti miettiä missä niitä säilytetään ja mitä niistä voisi jakaa markkinointimielessä.

Reflektointi

Stadian sivut:"Reflektoinnin tavoitteena on myös oman ammatillisen ajattelun kehittäminen ja näkyville saattaminen. Siinä tuodaan esille omia tietoja ja taitoja suhteessa koulutuksessa opittuun. "

Jaa.

1. Miten kuvailisit tapaasi käyttää syötteidenlukuohjelmaa ja del.icio.us:ia?
Kuvailisin tapaani epävarmaksi ja osittain epäonniseksi. Syötteiden tilaaminen ei ole aina onnistunut ja huomaan sen vasta myöhemmin, kun mitään ei tapahdu. Delisiöösiä kättäessä taas täytyy joka kerta lukea ohjeita, kun päästä häviää se, mitä pitikään tehdä. Niitä syötteitä joita olen onnistunut saamaan, ole selannut kuin sanomalehteä (maakuntauutiset). Blogitilauksia lukisin varmaankin tarkemminkin, mutta se ei ole onnistunut, tylsää.

2. Mitä hyviä ja huonoja puolia näet syötteidenlukuohjelmissa ja del.icio.us:n kaltaisessa linkkienjakopalvelussa?
Jos tilaa karseesti syötteitä, niitten kanssa on helisemässä. Jos niitä tilaa valikoiden palvelu on aika kiva, kun sitä tottuu käyttämään. Delisiöösiäkin pitää opetella käyttämään, jos siitä haluaa hyötyä (ai niinkö?). Huomasin, että esim. Kouvolan kirjastossa on tallennettu neuvonnan tarvitsemia linkkeä delisöösiin. Eli varmistaa linkkien löytymisen kaikilta koneilta jos työskentelee eri paikoissa. Tämä hyvä!

3. Miltä blogin pitäminen on tuntunut?
Enempi tämä tuntuu minusta raportoinnilta tai verkko-oppimisympäristöltä, koska ei täällä nyt niin hirveän yksityisiä asioita käsitellä. Kadehdin niitä bloggareita, jotka kirjoittavat luovasti ja mielikuvitusrikkaasti ja heillehän tämä on loistava kanava!

4. Entä miten suhde verkkoon on muuttunut?
Verkko on niin valtaisa kokonaisuus, että näköjään tarvitsee opasta löytääkseen sieltä uutta, olennaista ja hyödyllistä. Vallankin kun siellä ei muuten vietä kovin paljon aikaa. On kuullut jutuista, niinkuin esim. blogeista ja joskus blogeihin törmännytkin, mutta ei ole ollut aikaa perehtyä syvemmin asioihin. Persoonani ei ole kauheasti tässä jakautunut, korkeintaan ehkä ircissä tuntui siltä...

Netin keskustelukulttuurit

Kun jotakin tekstiä alkaa kirjoittamaan, sitä miettii, korjailee, kirjoittaa uudestaan, painaa delete-nappia jne. Tämä kaikki on nykyään tosi helppoa. Käytäntö pätee aika pitkälle blogin kirjoittamiseenkin, ainakin minulla - ehkäpä tätä ainakin alkuun mietti vielä tarkemmin kuin jotain muuta tuottamaansa tekstiä. Näkyvyyshän saattaa kuitenkin olla aika laaja, ja kohdejoukko alussa tuntematon.

Pikaviestit sen sijaan huitaisee vähän sinne päin - ja kärsii ja korjailee sitten myöhemmin, kun tuli kirjoitettua mitä sattuu! Varsinkin tuttujen kesken ei aina jaksa ajatella loppuun asti. Isomman porukan kesken pitäisi tietysti olla tarkempi siinä mitä sanoo, koska helposti tulee väärin ymmärretyksi. Niinpä tunnistin itseni heinosen tekstistä näissä kohdissa.

Kuten puheessa myös kirjoitetussa tekstissä huumorin tai varsinkin sarkasmin viljely on taitolaji ja usein vielä inside-juttu. Keskustelupalstoilla tai chatissä pitäisi viihtyä ja vierailla usein, jotta porukan tapa viestiä tulisi tutuksi ja esim. juuri slangi oikein ymmärretyksi.

Mutta kuten Heinonen mainitsee, chatista vosi olla hyötyä esim. kaukana toisistaan olevien työntekijöiden konsultointiin ja tukemiseen - esim. chatissä se vertaistuki ei olekaan niin kaukana kuin luulisi. Siinäpä miettimistä ja kehittelemistä!

Keskustelukulttuuri tällä kurssilla ja yleensä netissä, vaikkapa nyt suomi24 tai irc-galleriassa on mielestäni aivan erilaista. Täällä on kuitenkin pieni valikoitunut porukka puhumassa "sivistyneesti" rajatun aiheen asioista. Ja aika iso osa vasta opettelemassa varovaisella tyylillä. "Vapaassa maailmassa" kirjoittajat ovat laidasta laitaan ja kaikenlaiset tyylit mahdollisia, valitettavasti? Sittenpä varmaankin ahkerat keskustelijat valikoivat kukin itselleen sopivat kanavat.

Irc-galleria

Jätän lukutehtävät illaksi, mutta kävin nyt kurkistamassa Irc-gallerian tilastoja. Lappeenrannassa käyttäjiä näkyy olevan noin 4500 ja keski-ikä 21 vuotta. Sukupuolijakaumassa (koko maa) on mielenkiintoista, että tyttöjä ja poikia on koko ajan melkein yhtä paljon, nuoremmissa tyttöjä enemmän ja vanhemmissa taas poikia. Kertooko tämä eri sukupuolten sosiaalisesta käyttäytymisestä jotakin: tytöt tykkää olla jonkun kaa ja höpöttää, pojat ryhtyvät sosiaaliseksi vasta myöhemmin? Ja ehkä siihen on sitten asiaperusteitakin: musiikki, bändit, tietokoneet jne., kun selailin yhteisölistaa. Listalla näkyy pelkistetysti se mikä on tärkeää nuorelle: musa, rakkaus, telkkari, pikkuisen jossakin vilahtaa filosofia vai onko se elämän angstia?

No, tarkemman tutkimuksen jälkeen löytyi yhteisöjä kaikista mahdollisista aiheista ja kirjallisuusaiheisia yhteisöjäkin oli hirmuisen paljon! Ilahduin seniori-yhteisöistä, mutta se taisikin suomeksi tarkoittaa aikuisviihdettä - ainakin osittain.

Galleriassa saisi kulumaan pelkästään tutkimisessa useamman päivän ja jos haluaisi osallistua johonkin yhteisöön, vielä lisää. Yritin muuten äsken rekisteröityä, mutta en päässyt jatkamaan kotoa käsin. Täytynee yrittää myöhemmin uudestaan. Olisi nimittäin kiva käydä vilkaisemassa muutamia yhteisöjä tarkemmin.

Keskustelupalstat

Suomi24.fi kaupunkipalstalla olen käynyt ennekin kurkistelemassa, mutta kirjastopalsta oli uutta. Hämmästyttävää keskustelua! Monet kysymyksistä olivat sellaisia, joihin vastaus olisi löytynyt suoraan kirjastosta kysymällä. Mietinkin sitä, seuraako joku/jotkut kirjastoammattilaiset päivittäin palstaa ja antavat kysyjille oikeita vastauksia tarvittaessa? Joku kirjastontäti(!) sielläkin näytti kommentoivan asioita.

Ihmisten tapa etsiä tietoa ja jakaa kommentteja on kummallinen. Palautetta ja kysymyksiä ei osoiteta sinne, minne se kuuluisi vaan asioita käsitellään netin keskustelupalstoilla tai maakuntalehden Estarit-palstalla (lukijoiden tekstiviestipalsta asiasta kuin asiasta) ja missä vielä: työpaikkojen kahvipöydissä ja muissa keskusteluissa jne.

Esimerkiksi kirjastoon tulevasta palautteesta näkee, että asiakkaat eivät tunne kaikkia kirjaston palveluja ja toimintatapoja. Palautetta annetaan nimettömänä, joten asioita ei pääse oikaisemaan.

Muut keskustelupalstat olivat tuttuja, joten niissä en käynyt. En myöskään osallistunut keskusteluun.

Mukavaa kirjan ja ruusun päivää kaikille!

Maanantain tehtäviä

Ensimmäistä kertaa yritän tehdä tehtäviä systemaattisesti. Ensimmäiseksi liitin blogiystäviä verkostooni. Se onnistui ihan helposti.
Sitten lähetin parit linkkivinkit delisöösin kautta, näppärää! Yritin olla myös kohtelias...
Löysin 23asiaa-tagin takaa kansalliskirjastolaisten kirjoituksia digitaalisesta kirjastosta. Sivusto vaikutti hyödylliseltä.
Kurssikavereiden kommentointi saa nyt odottaa, koska oletan, ettei muut ole vielä ehtineet yhtä pitkälle kuin minä! Jeee!

Irccausta

Irccaus oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti. Ilmeisesti 10 henkeä oli liian massiivinen osanottajajoukko tuolla kanavalla ja palvelu kaatui.

Hassua oli viestien väliin jäävä viive: Kun yritit vastata jonkun kommenttiin, niin väliin ehti monta muuta ajatusta ja kommenttia, ennen kuin oma viesti pääsi näkyviin. Siinä vaiheessa oli jo varmaan kaikilla ajatus katkennut.

Sinänsä tilannetta oli hauska seurata. Työpaikalla on välillä käytetty meseä pikaviestittelyyn kahden kesken, mutta useamman henkilön välillä tuokin voisi olla kätevä tapa neuvotella esim. lähikirjastojen ja pääkirjaston välillä, kuten joku ehdottikin.

Lauantai-illan huumaa

Hesan reissun jälkeen tuokio RSS-syötteiden parissa. Pakolliset tehtävät tehty eli iGoogleen viety kavereiden blogit ja YLE:n uutisia. Tuokiot tällä kurssilla tuntuvan venyvän helposti 2-tuntisiksi.

Kävin kurkistamssa myös irc-asetuksia valmiiksi huomista varten. Mesetystä olen töissä harrastanut silloin, kun ei jaksa juosta huoneesta toiseen. Voin suositella nopeita, selviä kysymyksiä ja vastauksia varten. (Toisinaan sitten joutuu kuitenkin harrastamaan liikuntaakin...)

Hitaast raksuttaa

Mie ku rupesin tähä jälkijunassa ja yritän tehä kaikkii rästitehtävii samaa aikaa, nii miul alkaa olla jokseekii sekanen olo. Vappujänekse viikset o iha ristis.

Ahaaa

Ai näin tämä toimii?